Sairaspoissaolot laskuun – Näkyykö hyvä HR viimeisellä rivillä ?

CASE LIDL: Kauppalehti uutisoi toukokuun 2019 alussa, että Lidl on säästänyt satoja tuhansia euroja uudella johtamistavallaan – mistä oikein on kysymys? Onko kyseinen resepti sovellettavissa pk-yrityksiin?

Lidlissä pitkän tähtäimen systemaattinen työkykyjohtaminen on ollut avain siihen, että sairaspoissaolot ovat vähentyneet viidessä vuodessa 16%. Lisäksi yritys on säästänyt huomattavia summia työtapaturmavakuutusmaksuissa, työkyvyttömyysmaksuissa ja suorissa työterveyshuollon kustannuksissa.

Tämä on tapahtunut panostamalla johtamiseen ja siirtämällä työterveyshuollossa painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. On panostettu esimiestyöhön, työfysiologi on kiertänyt toimipisteissä, työpsykologi on kaikkien käytettävissä, henkilöstöä on kannustettu liikkumaan liikuntarahalla ja nimeämällä henkilöstön joukosta ”liikuttajia” jne. Yrityksessä vallitsee välittämisen kulttuuri, joka heillä tarkoittaa mm. sitä, että asioita voi ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä.

Sairaspoissaolot ovat monitahoinen ongelma, joiden vähentäminen ei ole helppo tehtävä. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että systemaattisesti tehty työ yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa vaikuttaa myönteisesti työkykyyn. Esimiehen tuella on ratkaiseva merkitys.

Sairaspoissaolot ovat nykyään melko paljon esillä julkisessa keskustelussa. Sairaspoissaolot voidaan jakaa karkeasti kahteen pääkategoriaan; poissaoloihin, jotka johtuvat sairaudesta tai tapaturmasta, toiseksi poissaoloihin, joissa sairautta ei ole tai se ei vaikuta työkykyyn. Pääsääntöisesti poissaoloista voidaan käyttää 80/20 sääntöä.

Sairaspoissaoloista syntyy välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Jälkimmäisten ollessa ne arvaavattomimmat. Välillisiä kustannuksia syntyy mm. Tuottavuuden laskusta, laatuvirheistä, työilmapiirin laskusta, brändi- ja imagohaitasta vain muutama mainitakseni.

Poissaolojen välittömät vaikutukset tulokseen. 

Esimerkiksi:
-Yrityksen sairauspoissaolo on 10 %:ia.
-Työntekijöitä on 50

Tarkoittaisi se 50×252 (teoreettiset työpäivät)X10 %:lla

=1260 sairauspoissaolopäivää.

Muun muassa EK:n tutkimuksen mukaan sairaspoissaolopäivänhinta on noin 300-350 euroa keskimäärin.

Tämä tarkoittaisi noin 378.000 euron kokonaiskustannuksia vuodessa.

Hyvä HR ja parempi esimiestyö maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Kirjoittaja Olli Makkonen, Talouspäällikkö